sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Uutta Vuotta odotellessa



Mahat täynnä kinkkua ja muita herkkuja, täältä hankien keskeltä toivotamme kaikille

Onnekasta Uutta Vuotta 2010 !!


>


Samalla vähän joulu kuulumisia. Minni sai kaikista eniten paketteja :) siis ollut kaikista kiltein. Paketeissa oli leluja ja herkkuja joten ei voinut kaikkia herkku paketteja voinut samana päivänä avata. Joulu näin ollen on vähän pitkittynyt minnin osalta. Joulu aaton vietimme "vaarilassa ja mummolassa" siis minun äitin ja isän luona maalla. Siellä oli mm, isosiskoni ja Mökö chihu. Mököllä vähän mörkö vaihe menossa ku omasta kanto boksistaan piti ärhennellä minnille. Mutta onneksi minni ei ollut milläänsäkkään asiasta.

Katottiin minnin kanssa joulupäivänä telkusta leffa: Suden arvoitus. Tai siis mie katoin ja minni korvat höröllä kuunteli. Minnistä oli kaikista mielenkiintoisinta leffasta "suden pentujen" ininä ja vikinä, sitä piti kuunnella tooosi tarkkaan. mie keskityin kattoo Bullmastiffi Akun rooli suoritusta. En ole aikaisemmin leffaa nähnyt, mutta olen tiennyt että siinä bullmastiffi on. Kyllä hienolta näytti!

Ja täälläpäin on ollut tosi kylmä (-25c)! kyllä ei minnikään ulos lähde ilman manttelia. Kerran käytin ilman manttelia, äkkiä ulkona pihan reunalla niin olipas minnillä kiire sisälle: Selkäkyyryssä,häntä koipien välissä ja kolmella jalalla kerrallaan juoksi. Minni ei ennen oo ikinä ollu noin kylmissään tai aristellu tassujaan.

Täällä jo jännityksellä odotellaan kajaanin näyttelyitä jotka on 9.1-2010. Meidän näyttely käynnit on kuitenkin niin vähäistä että aina jännittää hyvissä ajoin =) Sopivasti sillon saan pidettyä lomia pois (kesälomaa) Kun jemmasin noita lomia tänne alkuvuoteen, jos olis niitä koiranpentuja tullu olis saanu niitten kanssa puuhastella. Mutta nyt pidetään lomaa ilman pentuja ja käydään näyttelyissä.

torstai 10. joulukuuta 2009

Päivän Hyvätyö tehty!

Minni ja Sanna pelastuspartio liikkeellä. Tänään illalla noin klo:22.40 kuului parvekkeelle että joku nainen juoksi tuossa kävelytiellä ja huuteli : Nappea. Mie siitä hätäännyin koska lähistöllä asuu tuttu chihu jota kutsutaan mm, napeksi. ulkona on pakkasta melkein kymmenkunta astetta. Eikun toppahausuu ja takkii päälle. Minnille vetäsin manttelin päälle ja eikun ulos. Kävelin tuohon pissapaikalle kävelytien viereen ja ulkona oltiin vajaa 5min niin eikös pusikko rytise ja sieltäpä koira jo räksyttäen tulee kohti. Nappe oli pönäkkä jackrusseli. Siitäpä sitten minnille haukkuu ja räksyttää. Tais minnikin siihen sanoa muutaman sanan. Sitten kumpikin rauhhoittu ja haistelivat niin sitten mie sain napen koppastuu syliin. koiralla ei ollut pantaa tai muutakaan mistä olisi saanut kiinni. Otin minniltä hihnan ja tein siitä lenkin pienen koiran kaulaan, että ei enää karkaa. minnihän kiltisti kulki vierellä et: jos tuo seuraa meitä kotiin niin me varmaan voidaan pitää se???
ajatus oli et vien minnin sisälle ja menen ettii sitä omistajaa lähistöltä. en kerenny edes omaan pihaan asti ku auto pysähtyy viereen ja itku silmässä nainen pomppaa autosta ja kiittelee että olen ottanut napen kiinni, ettei se jää auton alle. Naisella oli kädessä koiran panta joka oli todella ohut ja pieni niin "vahvalle" koiralle ja fleksi. Voin sanoa että minulla on kissoila samanlaiset fleksit... (N:5-10kg)Ja kaikkeen tähän operaatioon meni alle 30 min!

Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Toivottavasti pannat ja hihnat menee ko. koiralla vaihtoon ja vahingosta viisastuu.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Hyvää Itsenäisyyspäivää!



Kuva on viime talvelta, ei täällä susirajalla ole vieläkään lunta. Positiiviselle näyttää on jo pakkasta!

Kissoille ja minnille on tilattu joululahjat netistä, muut jouluhommat vielä pahasti kesken. Tänään täytyy yrittää jouluruokia tehdä valmiiks pakastimeen.
Minnin pesin alkuviikosta kun tuntu että oli ehkä jossain mahdollisesti pyörinyt, turkki tuntu niin likaiselta. Sittenpä ei olla hirveesti ulkoaktiviteettejä harrastettu, ettei toinen vilustu.

Olen syksyn mittaan käynyt Silja Jokisen luennoilla. Luennoitsija on fysioterapeutti ja eläinhieroja. Viime luento käsitteli vuosisuunnitelman tekoa ja koiran ylirasituksen merkkejä. Sain kyllä sellaisen ahaa elämyksen, että ehkä tässä inspiraation puuskissani saatan kirjoittaa siitä jutun erääseen lehteen ;)

Liikaa on taas "rautoja tulessa" ja mielikin nähtävästi osaa muuttua näiden koira asioiden kanssa (ja muidenkin)... niistäpä sitten myöhemmin, ehkä.

*muoks* Pakko sanoo et minniin on nyt (7.12) iskeny joku energia salama. Lenkille lähdettiin ja varmuudeks laiton manttelin päälle. Niin eipä näyttäny neitiä paljoa palelevan. Juoksi ku höyryjuna eteenpäin koko hihnalenkin!? Todella kummallista...

tiistai 1. joulukuuta 2009

Joulukalenterin ensimmäinen luukku avattu

No niin joulukuun 1 pv, ja vettä tulee kaatamalla. Ei ole oikein joulun tuntua vielä. Kaikki lumetkin suli pois elikkäs ravassa kahlaamista. Minni ei tykkää yhtään tästä märästä ja kylmästä. Ollaan etitty kaikki vilkut, lamput ja heijastimetki käytttöön kun on niin pimeää.

Minnille yrittää pukata valeraskautta, kun lenkillä ei tahdota kävellä ja tisutkin hieman roikkuu =(. Minnin nyt olen joka tapauksessa ilmottanut Kajaanin näyttelyyn. Pientä säätämistä se vaati,mutta kiitokset ystäville avusta... Voi olla että valeraskaus tuosta vielä pahenee ja siinä vaiheessa kun on näyttelyt niin minnin mieliala on evvk. Eli voin ennustaa että tisut roikkuu polvissa ja kun pitäs nätisti juosta vierellä niin löntystää kaks metrii perässä et: "onks pakko, jos ei taho" No onpahan "kansalle leipää ja sirkus huveja tiedossa koko rahan edestä" X)

Lieksan näyttelyihin oli ilmoitettu tuomarit, niin meidän osalta ne geimit jää kyllä välistä. Miksi täällä päin on aina nuo samat tuomarit.
Olen yrittänyt järkeillä nyt itselleni että ehkä nyt ei olekkaan vielä toisen koiran pennun aika, kun ensinnäkin keväällä on tässä lähistöllä niin paljon näyttelyitä, et ne kaikki jäisi välistä minniltä, kun jos pentu koira on kotona niin minä en ainakaan uskalla ottaa sitä riskiä että näyttelyistä tulisi kotiin tuomiseksi joku pöpö. Ja toiseksi en ole saanut vielä aikaiseksi vaihtaa tuota autoa farmariin, ja siihenhän tarvittaisiin rutosti euroja kasaan ennen kuin se onnistuisi. Että jospa tässä nyt vielä malttais odotella.

Minnin kanssa ei olla nyt tokoiltu juuri ollenkaan, kun motivaatio on ollut koiralla että omistajalla hieman hakusessa. Pitäs kyllä yrittää saada hyppy kulkemaan ennen oikeaa talvea ennen kun tulee liukasta ja lumista, sillon en uskalla enää ulkona ainakaan hypyttää. Ja kun meillähän on nyt iskän tekemä hieno toko hyppy estekkin millä harjotella <3



Ai niin Viivistä sen verran, että kylläpä osaa olla tapaturma oltis kissa...
No siis joskushan viivillä jäi tassu pyykinkuivaus telineen väliin ja tassu oli pipi jonkun aikaa. No eilen sitten kissa onnistui jättämään tassun tai oikeastaan kynnen pakstimen alle jumiin. Jotain se olevinaan yritti pakastimen alta ottaa, niin yhtäkkiä rupes hirmunen murina kuulumaan (*kiroilu*) Minä siihen juoksen sitte ja nappaan tassusta kiinni ja eikun punnerra pakastinta ylös ja yritä saada kynttä irti jostain pakstimen alta kolosta. Huh, ettei siinä sit pahemmin käyny. Ja ihan niin ku nää läheltä piti tilanteet ei riittäs niin Viivi on kehittäny itelleen jonkun sortin neuroosin: se on ruvennut jahtaamaan varjoja. Kyllähän viivi on aina leikkiny kaikella mitä tassun eten sattuu (kynät,roskat,karkit,tikkarit,kivet...) mutta että varjoja.



Jerrystä sen verran että löysin kuvan Jerryn lempi puuhasta syömistä. Tässä jerry syö minnin kupista jämät, jos mie en kerkeä väliin. Jerryhän on löytöeläin kodista käyty. Se on löydetty luonnosta emän ja kolmen muun pennun kanssa. Emä kissa oli niin vihainen/säikky ihmisiä kohtaan että se oli lopetettava heti. Emä oli kereeny opettaa pennuille sen murinan ja sähinän ihmisiä kohtaan. Pari viikkoa meillä meni tutustuessa ja nyt on kaikista huomion hakuisin näistä kissoista.

On jerry myös kaikki ruokaisin näistä. Et voi jättää pöydälle hetkeksikään mitään ruokaa vartioimatta, ne menee parempiin suihin. No nyt kun minä näitä joulukoristeita ja tavaroita levittelin, niin kissoistahan oli tosi mukavia kaikki pallot ja koristeet ja lahjanarut. Minä sitten tyhmyyksissäni leikitin lahjanarun pätkällä kissoja ja jätin sitten sen narun pätkän pöydälle koriin. sillä seurauksena että seuraavana päivänä jerry oksenteli lahjanarua. Kyllä herra oli käynyt syömässä aikamoisen pätkän narua ja oksenti sitä sitten ulos. Onneksi oksenti ettei jääny mahaan tai muuhun tukoksi. Minä jo hermo romahduksen partaalla eläinlääkärille olin kiikuttamassa kissa, mutta kun muuten oli normaali leikki ja riehu, niin eipä siinä oikein mitään sitten tehty. ja oksennuksien perusteella kaikki naru tuli ulos. Eli kunnon opetus taas mulle että pitää laittaa kaikki tälläinen piiloon lukkojen taakse ettei kissat saa näitä.